Voi elämä, taas löysit aiheen jossa mä oon ihan mestari. Olenkin kuvannut luonnettani että jos mun pitäis lähteä metsästä kaatamaan tietty puu, enkä heti sitä löytäisi - hakkaisin koko hiivatin pusikon alas. Osuis ainakin yks oikein!
Jostain syystä mä oon ihan arkimuistamaton nytten, enkä muista niitä mun parhaita vetoja. Mutta esimerkkiä kertoo muunmuossa se, että meillä on harsoja varmaan likemmäks satakunta kappaletta; kun jossain vaiheessa tajusin niiden olevan hyviä ihan missä vaan, päätin ostaa niin monta ettei hevin lopu! Tarpeeseen ne kyllä on tullut tuon oksentelevan mukelon vuoksi...
Arkiövereitä vedetään tossa syömisjutussa helposti. Nyt kun viimein ruoka maittaa, niin mä tuppaan tunkemaan pöperöä niin paljon että loppupeleissä lapsikin jo yrjöää. Nomutku sille kerrankin maistui!
Purkkiruokakriisi on meillekin tuttu- kun sitä silkkistä sosetta saa helpoiten purkista. Muksu siis saa toki syödä samaa pöperöä kuin mekin, mutta aika usein ruoka on sellasta millä toi hankihyttynen ei eläis (salaatteja, tortilloja jne)
Mulla oli muuten toi sama ajatus mammiksen alussa, että muutun käveleväksi ja hengittäväksi kotitalouskoneeksi. Ei muuten mennyt ihan niin. En oo tainnu lapsen syntymän jälkeen leipoa yhtään mitään ellei synttärileipomuksia lasketa!
Mitkä on ollu teidän turhimmat hakinnat, liittyen överit vai vajarit - tyyliin?
Tää on helppo. Me ollaan harrastettu vauvakulutushysteriaa!
VastaaPoista