Emme ole unohtaneet blogia. Olimme tänään vetistelemässä Piukun kaulaliinaan Naistenklinikalla. Piuku oli äitinä luennoimassa perheestä kriisin keskellä. Mukana oli myös perheterapeutti ja toiseen perheen isi.
Satapäinen yleisö oli tullut luentoa kuuntelemaan ja onnistunut oli tilaisuus, kaikin puolin. Piuku otti yleisön hienosti haltuun ja sai monet räiskyvät naurut raikumaan. Heti perään isä astui lavalle ja sai lähes koko satapäisen naislauman itkemään. Tilaisuuden järjestäjä kantoi kiltisti ison pinon punaisia lautasliinoja naisille saliin. Sai Piukunkin kaulaliina säästyä isoimmilta jojoilta.
Perinteiset sukupuoliroolit heittivät häränpyllyä äidin ollessa se naurattaja ja isin ollessa itkijä ja itkettäjä.
Tilaisuus antoi selvästi kätilöille ja sairaanhoitajille ajateltavaa. Keskustelu oli vilkasta ja monet sydämelliset kiitokset Piuku ja isi saivat rohkeudesta tulla kertomaan tunteistaan.
Kyynelkanavat on molemmilla jälleen putsattu. Antoisa tilaisuus kuitenkin myös verotti. Tunteet jylläsivät pinnassa ja vanhat muistot kaivoivat päätänsä esiin pölyn joukosta. Nyt on takki tyhjä, samoin pää. Palauduttuamme käymme uudella innolla jälleen haasteiden kimppuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti